Kuvaaja: Roni Liedes / Allianssi ry
Työskentelen Pelastakaa Lapset ry:ssä Opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittamassa RadicalWeb-hankkeessa, jonka tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä verkkoympäristöissä ilmenevää nuorten hyvinvointia ja oikeuksia uhkaavaa ääriajattelua ja väkivaltaista radikalisoitumista. Yksi hankkeemme päätoiminnoista on analysoida ilmiötä empiirisen aineiston pohjalta tehtävällä selvitystyöllä.
Noin puoli vuotta koronapandemian alkamisesta tapasimme työparini kanssa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin perehtyneen tutkijan, joka kertoi, että ääriliikkeiden nuoriin kohdistama rekrytointi oli muuttunut yhä näkyvämmäksi ja uskaliaammaksi koronapandemian aikana. Luonnollisesti lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin keskittyvän organisaation – Pelastakaa Lasten – edustajina aihe kiinnosti meitä ja koimme, että aihe oli tärkeä nostaa huoltajien ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten tietoisuuteen.
Teimme selvitystyötä varten useita asiantuntijahaastatteluita sekä kahlasimme läpi ilmiötä käsitteleviä raportteja ja tutkimuksia. Löydökset osoittivat, että suomalaisia ja Suomessa asuvia nuoria rekrytoidaan pääasiassa verkkoviestinnän, sosiaalisen median, videopelialustojen, pimeän verkon foorumeiden ja fyysisten kohtaamisten keinoin. Lisäksi visuaalista viestintää, huumoria, salaliittoteorioita, sekä groomingia käytetään väkivaltaiseen ekstremismiin houkuttelevina menetelminä.
Nuorten kuuleminen voi edesauttaa ilmiön ennaltaehkäisyssä
Rekrytointimenetelmien ja -kanavien profiili ja moninaisuus tuovat esille, että ääriliikkeet osaavat olla hyvinkin innovatiivisia ja nokkelia rekrytoinnissa. Ne pyrkivät kohtaamaan nuoria siellä missä he ovat, kuten videopelichateissa, sosiaalisen median ja muilla nuorten käyttämillä verkkoviestinnän alustoilla. Lisäksi ääriliikkeet käyttävät rekrytoinnin menetelminä visuaalista viestintää, huumoria ja groomingia, jotka voivat vedota nuoriin. Koronapandemia on kasvattanut propagandan levittämistä ja rekrytointia entisestään. Väkivaltaiset ääriliikkeet ovat käyttäneet hyväksi kriisin tuomaa yhteiskunnallista kaaosta sekä epävarmuutta ja epäluottamusta levittääkseen propagandaa, mainostaakseen ideologiaansa ja saadakseen lisää kannattajia.
Ääriliikkeet kohdistavat propagandaa ja rekrytointia erityisesti nuoriin, koska he ovat sosiaalisille vaikutuksille herkässä kehitysvaiheessa. Lisäksi nuoret käyttävät verkkoa vanhempia sukupolvia enemmän, joten he ovat alttiimpia ääriliikkeiden verkkoviestinnälle. Erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvat, yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet nuoret ovat ääriliikkeille otollinen kohde, sillä vaihtoehtojen puute ja toivottomuus voivat ajaa nuorta etsimään uusia mahdollisuuksia ja sitä kautta omaksumaan äärimmäisiä ideologioita. Väkivaltaisten ääriliikkeiden levittämä propaganda voi vahingoittaa nuorten hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun. Pahimmillaan tilanne voi johtaa nuoren rekrytoimiseen ääriliikkeeseen ja jopa väkivaltaisiin tekoihin.
Sukupolvien välinen kuilu voi johtaa tilanteeseen, jossa vanhemmilla ihmisillä ei ole tarkkaa tietoa ja ymmärrystä siitä, miten nuoret toimivat verkkomaailmassa, millä verkkoalustoilla he liikkuvat tai minkälaista materiaalia tai kommunikointia he kohtaavat. Samoin nuorten kasvokkaiset kohtaamiset ääriliikkeitä tai väkivaltaista ekstremismiä edustavien yksilöiden tai ryhmien kanssa voi jäädä vanhemmilta sukupolvilta pimentoon. Jotta väkivaltaisten ääriliikkeiden harjoittamaa propagandaa ja rekrytointia voitaisiin torjua ja ennalta ehkäistä tehokkaasti, on meidän kuultava nuoria – missä he kohtaavat ääriliikkeiden propagandaa ja rekrytointia, ja kuinka heitä lähestytään.
Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että emme elä Suomessa väkivaltaisen ääriliikehdinnän osalta lintukodossa ja jopa terrorismin uhka on läsnä yhteiskunnassamme. Tästä osoituksena ovat erityisesti vuoden 2017 jihadistinen terrori-isku Turussa, sekä viime vuoden äärioikeistoon liittyvän terrorismi-iskun valmistelun epäily Kankaanpäässä. Tapaukset horjuttivat yhteiskuntamme turvallisuuden tunnetta, ja osoittivat, että Suojelupoliisin arvio erityisesti radikaali-islamistisen ja väkivaltaisen äärioikeiston kohonneesta uhasta on perusteltu. Molemmissa tapauksissa tekijät tai epäillyt olivat myös itse hyvin nuoria: 22–26 vuotiaita.
Suomen nuoret, rauha ja turvallisuus eli 2250-toimintaohjelma toimii YK:n 2250-päätöslauselman toimeenpanon työkaluna ja tiekarttana. Se asettaa tavoitteeksi (alatavoite 2.1) nuorten osallistamisen väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisytyöhön. Vastuutahoiksi on nimetty niin ministeriöt kuin kansalaisjärjestöt. Kuten toimintaohjelma mainitsee, myös kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (2019–2023) nuoret tunnistetaan isoksi voimavaraksi vastakkainasettelun vähentämisessä, väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa. Molemmissa näissä kansallisissa toiminta- ja toimenpideohjelmissa on siten sitouduttu saamaan nuoret mukaan väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä ehkäisevään työhön.
Suomessa on loistavia aloitteita ja tukitoimia nuorten osallisuuden ja oman toimijuuden vahvistamiseksi väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä (ks. lisää lukemista alla), ja olen työni kautta ollut onnekas ja päässyt kuulemaan näistä aloitteista syvällisemmin, ja luultavasti ensimmäisten joukossa. Me olemme myös Pelastakaa Lapset ry:ssä pyrkineet kantamaan kortemme kekoon RadicalWeb-hankkeen, sekä erityisesti nuorten osallisuuteen keskittyvän, Oikeusministeriön rahoittaman Resilienssi-hankkeen kautta.
Askeleita nuorten kuulemiseen on siten otettu niin viranomaisten, järjestöjen kuin myös yksityisen sektorin saralla, mutta meidän tulee pysyä valppaana ja ajan tasalla tukemalla aloitteita sekä tutkimusta, jotka osallistavat nuoria ennaltaehkäisytyöhön. Vain näin meillä on yhteiskunnassamme mahdollisuus pysyä ääriliikkeiden harjoittaman propagandan ja rekrytoinnin kehityksessä mukana.
Annukka Kurki
Kirjoittaja toimii väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen asiantuntijatehtävissä Pelastakaa Lapset ry:ssä. Kirjoituksessa on käytetty suoria otteita Pelastakaa Lasten tutkimusraportista ”Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena” (2021).
Lähteet:
Onnettomuustutkintakeskus (2018). P2017-01 Puukotukset Turussa 18.8.2017. Haettu osoitteesta: https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/poikkeuksellisettapahtumat/puukotuksetturussa18.8.2017.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Pelastakaa Lapset (2022). RadicalWeb-hanke. Haettu osoitteesta: https://www.pelastakaalapset.fi/kehittamis-ja-asiantuntijatyo/digitaalinen-hyvinvointi-ja-lapsen-oikeudet/radicalweb-hanke/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Rimpiläinen, T. (2021). Kankaanpään terrorismista epäilty uusnatsijoukko on vuosien ajna hyökännyt vähemmistöjen kimppuun – tukijoita myös ydinryhmän ulkopuolella. YLE. Haettu osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/3-12222217 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Sisäministeriö (2021). Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma 2019-2023. Haettu osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162073/SM_2020_1.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Ulkoministeriö (2021). Nuoret, rauha ja turvallisuus: Suomen kansallinen toimintaohjelma 2021-2024. Haettu osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163332/UM_2021_03.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Zogg, F. ja Kurki, A., Tuomala, V. & Haavisto, R. (2021). Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena. Pelastakaa Lapset. Haettu osoitteesta: https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2021/09/08124219/nuoret_aariliikkeiden_rekrytoinnin_kohteena_2021.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Lisää lukemista:
Benjamin, S. (2021). Ekstremismi ja ääri-ideologiat kiinnostavat nuoria. Kleio. Haettu osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/337226/KLEIO_3_2021_Benjamin.pdf?sequence=1 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Benjamin, S., Koirikivi, P. & Kuusisto, A. (2020). Lukiolaisnuorten käsityksiä oppilaitosten roolista väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä. Haettu osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/330220/education_11_00205.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Benjamin, S. & Vallinkoski, K. (2021). Huolena radikalisoituminen? Opas nuorten kanssa työskenteleville. Haettu osoitteesta: https://dialogikasvatus.fi/wp-content/uploads/2021/05/huolena-radikalisoituminen-opas1.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Helsingin yliopisto (2022). Radikaaliksi kasvamassa?-tutkimushanke. Haettu osoitteesta: https://www2.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/radikaaliksi-kasvamassa/radikaaliksi-kasvamassa-tutkimushanke (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Kirkon Ulkomaanapu (2022). Reach Out-tukea niille joita väkivaltainen radikalisaatio on koskettanut. Haettu osoitteesta: https://www.kirkonulkomaanapu.fi/osallistu/reach-out/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Nuorten Muslimien Foorumi ry (NMF) (2021). Käsikirja Maahanmuuttaja – ja musliminuorten osallisuuden edistäminen väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Haettu osoitteesta: https://ankkuritoiminta.fi/documents/9123075/11195236/Muvenna_opas_ohjausrym%C3%A4lle.pdf/75b38e0d-1121-1a97-2dcf-d16ed46e5759/Muvenna_opas_ohjausrym%C3%A4lle.pdf?t=1618212147318 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
NMF (2022). Rinnalla kulkija muutoksessa. Haettu osoitteesta: https://nmf.fi/projektit/muvenna/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Diakonissalaitos (2022). Exit-toiminta. Haettu osoitteesta: https://www.hdl.fi/exit-hanke/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Opetushallitus (2022). Väkivaltainen ekstremismi. Haettu osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vakivaltainen-ekstremismi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Opetus-ja kulttuuriministeriö & Sisäministeriö (2017). Nuorilla on merkittävä rooli väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyssä. Haettu osoitteesta: https://intermin.fi/-/nuorilla-on-merkittava-rooli-vakivaltaisen-radikalisoitumisen-ennaltaehkaisyssa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Pelastakaa Lapset (2020) Väkivaltainen ääriajattelu verkossa. Haettu osoitteesta: https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2020/03/20155444/Vakivaltainen-aariajattelu-verkossa.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Radicalisation Awareness Network (RAN) (2021) RAN in Focus – Grooming tactics on videogaming platforms. Haettu osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=kUFVhsUG9CQ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Sisäministeriö (2019). Havaintoja palveluun ohjauksen rajapinnasta ja suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Haettu osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vakivaltainen-ekstremismi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Sisäministeriö (2022) Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisy 2020: Vuosiraportti. Haettu osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162861/SM_2021_4.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022). Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisy sosiaali-ja terveystoimessa (Radik). Haettu osoitteesta: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vakivaltaisen-radikalisoitumisen-ja-ekstremismin-ennalta-ehkaisy-sosiaali-ja-terveystoimessa-radik- (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Valtioneuvosto (2019). Väkivaltaista radikalisoitumista ehkäistään monin keinoin. Haettu osoitteesta: https://valtioneuvosto.fi/-//1410869/vakivaltaista-radikalisoitumista-ja-ekstremismia-ehkaistaan-monin-keinoin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).