Rauhanprosessit ovat tutkitusti kestävämpiä, kun ne ovat osallistavia. Muun muassa siitä syystä on tärkeää, että rauhantyötä tehdään ylisukupolvisesti ja isolla joukolla.
Tämä viesti kantoi läpi YK:sta Eurooppaan -vuosijuhlan, joka järjestettiin Bottalla keskiviikkona 20. elokuuta. Juhlittavaa riittikin: Yhdistyneet kansakunnat ja UNESCO täyttävät kuluvana vuonna 80 vuotta, Suomen jäsenyys Euroopan unionissa 30 vuotta ja Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma (2250) 10 vuotta.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivanen haastoi avauspuheenvuorossaan käsitystä, jonka mukaan koko maailmanjärjestys olisi muuttunut merkittävästi viime vuosina. Hän pohti, mikä on YK:n merkitys sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustajana.
Ulkoministerin Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen korosti puheenvuorossaan Helsingin henkeä, siis sitä, että väkivallan määrää on mahdollista rajoittaa jopa täydellisen epäluottamuksen vallitessa kahden valtion välillä. Esimerkkinä hän viittasi Helsingin Ety-kokoukseen vuodelta 1975.
Suomen OECD- ja Unesco-suurlähettiläs Pasi-Heikki Vaaranmaa kuvasi Unescoa ”globaaliksi vuoropuhelufoorumiksi.” Koulutuksen ja rauhankasvatuksen edistäminen, medianvapauden vahvistaminen sekä kulttuuriperinnön suojelu ovat hänen mukaansa esimerkkejä toimista, joilla Unesco vahvistaa rauhaa.
Ensimmäisessä paneelikeskustelussa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Pekka Haavisto pohtivat NRT-verkoston puheenjohtaja Paula Pättikankaan johdolla, millä tavalla arvotamme erilaisia turvallisuusuhkia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta puhutaan usein ikään kuin se olisi toissijainen ongelma, johon voidaan etsiä ratkaisuja sitten, kun sodan kaltaiset ”akuutimmat” kriisit ovat ohi.
Presidentti Tarja Halonen kannusti yleisöä sukupolvien ja -puolien väliseen vuorovaikutukseen ja arvioi, että ihmisten mielipiteet vahvistuvat vanhetessa. Erityisesti hän kannusti keskustelemaan isovanhempien kanssa. Lisäksi hän painotti, kuinka tärkeää on, että rauhantyöhön osallistuu moninainen joukko kansainvälisiä järjestöjä aina UNESCOsta Maailman terveysjärjestöön (WHO).
Presidentti Halosen alustuksen jälkeen ulkoministeriön vastuuvirkamies Anu Apo, kirjailija ja ihmisoikeuskouluttaja Natalia Kallio sekä Suomen YK-nuorisodelegaatti Adina Nivukoski jatkoivat keskustelua ylisukupolvisuudesta. Myös sukupuolinäkökulma oli vahvasti esillä keskustelussa, jossa muistutettiin, että rauhantyö edellyttää kaikkien sukupuolien panosta.
Tapahtuman järjestivät ulkoministerin Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto sekä Suomen nuorisodelegaatit. Järjestäjä kiittää kaikkia tapahtumaan osallistuneita!
