Suomen ja koko maailman toinen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) julkaistiin 1. joulukuuta 2025. Juhlan kunniaksi ulkoministeriö ja Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto järjestivät julkistustilaisuuden, jonka avasi ulkoministeri Elina Valtonen.
Ulkoministeri perusteli uuden toimintaohjelman tärkeyttä muistuttamalla, että turvallisuusympäristö on tänä päivänä varsin erilainen kuin ensimmäisen toimintaohjelman julkaisuhetkellä vuonna 2021 – saati sitten YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman hyväksymisvuonna 2015. Valtosen mukaan nykyinen turvallisuustilanne edellyttää kokonaisvaltaista turvallisuuspolitiikkaa, minkä vuoksi uusi toimintaohjelmakin koskettaa lukuisia eri ministeriöitä.
”Haluamme painottaa nuorten keskeistä roolia rauhan ja turvallisuuden kentällä ja nostaa esiin keinoja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi”, ulkoministeri summasi.
Turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomi veisi NRT-agendaa käytäntöön
Suurlähettiläs ja YK:n turvallisuusneuvostokampanjan päällikkö Satu Suikkari-Kleven kävi puheenvuorossaan läpi, millä tavoin Suomi voisi edistää Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendaa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä. Suomi lanseeraa ensi vuonna kampanjan, jonka tavoitteena on tulla valituksi turvallisuusneuvostoon vuodelle 2028.
Turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomi voisi huolehtia, että päätöslauselmien periaatteet viedään käytäntöön esimerkiksi poliittisissa missioissa – tavoite, joka on kirjattu myös uuteen toimintaohjelmaan – ja että nuorten ääni kuuluisi turvallisuusneuvostossa entistä vahvemmin esimerkiksi temaattisten keskustelutilaisuuksien kautta. Ylipäätään suurlähettiläs sanoi toivovansa, että inklusiivista rauhaa edistävät agendat, kuten Nuoret, rauha ja turvallisuus sekä Naiset, rauha ja turvallisuus, nähtäisiin osana samaa kokonaisuutta.
Kuka voi vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?
Julkaisutilaisuuden paneelikeskustelijoita puhutti nuorten toimijuus.
Suomen NMKY:n edustaja Camilla Ojala huomautti, että yhteiskunnallisella aktiivisuudella voi olla nuorelle henkilökohtaisia seurauksia. Kysymys kuuluu, onko nuorten turvallista puhua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
Sama kysymys oli ollut pinnalla myös lokakuussa, kun joukko nuoria kahdeksasta eri maasta – Ojala mukaan lukien – matkusti Etiopiaan suunnitellakseen kansallisten NRT-toimintasuunnitelmien edistämistä eri valtioissa.
”Mutta ei Suomessakaan voida viitata tälle kysymykselle kintaalla”, Ojala muistutti.
Hän viittasi uutta toimintaohjelmaa varten tuotettuun kyselyyn (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), jonka vastaajista 51,5 prosenttia koki, että vaara joutua kiusaamisen, häirinnän tai vihapuheen kohteeksi estää nuoria osallistumasta päätöksentekoon.
Maija Ågren ulkoministeriön strategiayksiköstä muistutti, että nuorten osallistuminen on edelleen varsin sukupuolittunutta. Tyttöjen koettu kansalaispätevyys hyvin nuoresta iästä lähtien alhaisempaa kuin poikien.
Ei nuorten toimijuutta vahvista sekään, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on usein rajattu melko pienelle asiantuntijajoukolle, tai että demokraattisen osallistumisen keinot ovat edellisten sukupolvien määrittelemiä. Nuoret ovat tottuneempia yksilöllisempään vaikuttamiseen, tuumi Ågren.