Niko Partanen nosti esiin (HS Mielipide 11.5. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) turhautumisensa nuoriin kohdistuvaan arvosteluun ja vähättelyyn. Kirjoitus oli tärkeä kannanotto nuorten kuulemisesta ja heidän roolistaan yhteiskunnassa.
Nuorisoalan (2025) teettämä tutkimus Ei rauhaa ilman nuoria kertoo huolestuttavaa dataa nuorten kokemuksista turvallisuudentunteesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Hälyttävästi yli 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista nuorista on sitä mieltä, että turvallisuustilanne heikkenee joko jonkin verran tai erittäin paljon seuraavien viiden vuoden aikana.
Verkostomme pääsi keväällä keskustelemaan eduskunnan Nuoret, rauha ja turvallisuus -ystäväryhmän puheenjohtajan Inka Hopsun (vihr) ja jäsenen Pekka Haaviston (vihr) kanssa siitä, miksi on tärkeää kuulla nuoria rauhan ja turvallisuuden teemoissa.
Hopsu korosti nuorten roolin merkitystä oman turvallisuutensa luomisessa ja yhteiskunnan rauhan ja demokratian kehittämisessä. Haaviston mukaan ensisijaisen tärkeää on ymmärtää, että tulevaisuus kuuluu nuorille – he ovat se ryhmä, jota se koskee. Hän totesi myös, että nuoret voivat olla joko osa ongelmaa tai osa ratkaisua, eli rakentamassa rauhaa yhteiskunnassa.
Nuorisoalan tutkimuksen tulosten perusteella nuoret ymmärtävät rauhan laajasti: se rakentuu niin arjessa, Suomen sisäpolitiikassa kuin globaalissa turvallisuudessakin. Nuorilta kysyttiin myös, mitkä tekijät heikentävät heidän turvallisuudentunnettaan. Vastauksissa korostuivat kansainvälisten konfliktien vaikutus turvallisuuteen, väkivallan ja rikollisuuden kasvu sekä suomalaisen yhteiskunnan lisääntynyt polarisaatio ja ääriliikkeet.
”Nuoret kokevat toimijuuden puutetta.”
Lisäksi nuoret nostivat esiin laajan turvallisuuden käsitteeseen kuuluvia asioita, kuten sosiaalisen eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamat uhat, heikentyneen yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin sekä median ja uutisoinnin vaikutuksen turvallisuudentunteeseen.
Vastaajista 48 prosenttia uskoo, että nuorille ei tarjota riittäviä mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Samalla 74 prosenttia ajattelee, että nuorten kuuleminen ei vielä takaa heidän mielipiteidensä huomioimista päätöksissä. Nämä huolestuttavat luvut kuvaavat nuorten kokemaa toimijuuden puutetta turvallisuuskeskustelussa sekä heidän rajoittuneita vaikuttamismahdollisuuksiaan.
Voimme valita: haluammeko nähdä nuoret ongelmina vai osana rauhallisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamista? Nuorilla on paljon asiantuntijuutta, ja heidän kuulemisensa on tärkeä osa kestävän rauhan saavuttamista yhteiskunnassa. Nuorista keskustellaan usein ongelmalähtöisesti, vaikka ratkaisuna voisi olla heidän kuulemisensa ja osallistamisensa yhteisten päätösten tekemiseen.
Nuoret ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kulmakivi, ja rauhalla on merkittävä vaikutus heidän turvallisuudentunteeseensa ja hyvinvointiinsa.
Suomi laati ensimmäisenä maailmassa kansallisen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman vuosille 2021–2024. Ohjelman avulla Suomi toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymää Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa.
Päätöslauselma tunnistaa nuorten myönteisen ja aktiivisen roolin konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa sekä väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa.
Pinja Suorsa
Nuoret, rauha ja turvallisuus – verkoston viestintävastaava
Helsinki