Kuinka turvallisuuspoliittinen keskustelu on muuttunut Euroopassa, ja kuinka nuoret voivat ottaa siihen osaa? Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkoston puheenjohtaja Paula Pättikangas tenttasi europarlamentaarikko Aura Sallaa sekä Eurooppalaisen Suomen erityisasiantuntija ja JEF Europen edustaja Samuel Tammekannia webinaarissa, joka järjestettiin 25. maaliskuuta.
Puolustuspolitiikka on kiistatta noussut EU-päättäjien huulille ennennäkemättömällä tavalla. Europarlamentaarikko Aura Salla kuitenkin arvioi, ettei kukaan halua juuri nyt avata Lissabonin sopimusta, vaikka se rajoittaa EU:n toimivaltaa ulko- ja puolustuspolitiikassa. Syy on Unkarissa ja Slovakiassa.
Salla sanoikin toivovansa, että EU edistäisi unionin kokonaisturvallisuutta.
Sallan ja hänen keskustelukumppaninsa Samuel Tammekannin välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että turvallisuuspolitiikka on paljon muutakin kuin puolustusta. Salla sanoi pitävänsä tärkeänä, että EU jatkaa humanitaarisen avun toimittamista ja kehitysyhteistyötä.
– Juuri nyt meidän pitäisi viedä maailmalle enemmän osaamistamme liittyen esimerkiksi naisten ja lasten oikeuksiin. Puhuimme sitten Ukrainasta, Gazasta tai Afganistanista, meidän pitää aina ottaa ihmisoikeudet huomioon. Erilaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat meille tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä.
Aura Salla on ensimmäisen kauden europarlamentaarikko EPP-ryhmässä ja entinen kokoomuksen kansanedustaja. Samuel Tammekann työskentelee Eurooppalainen Suomi ry:ssä erityisasiantuntijana ja toimii vapaa-ajallaan eurooppalaisessa Young European Federalists -järjestössä (JEF).
→ Rauhantyön, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön liittoa kutsutaan kolmoisneksukseksi. Siinä kaikkia kolmea toteutetaan saumattomasti ja usein samanaikaisesti. Tämä on otettu huomioon Suomen ensimmäisessä Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmassa.
Digialustojen sääntely jakoi keskustelijoita
Turvallisuuspoliittista keskustelua käydään koko ajan enemmän digitaalisilla alustoilla, jotka eivät nekään ole aivan turvallisia. Niin Salla kuin Tammekann tunnistivat EU:n digitaalisen autonomian tärkeyden, mutta keinoista puhuttaessa heidän näkemyksensä erosivat.
Tammekann kannatti vahvaa säätelyä digialustoille. Siten varmistetaan, ettei eurooppalaisista käyttäjistä kerättävä data päädy vääriin käsiin.
– On aika pelottavaa, mitä totalitaarinen valtio voisi tehdä kaikella datallamme. Meidän täytyy varmistaa, ettei datamme ole myynnissä, sanoi Tammekann.
Sallan mielestä suurempi uhka on digitaalisten alustojen ylisääntely.
– Tällä hetkellä meillä ei ole mitään, millä kilpailla totalitaarisia valtioita vastaan. Käytämme vain yhdysvaltalaisia alustoja, sillä USA ei säätele yrityksiään Euroopan tapaan ja saa siitä merkittävää kilpailuetua, Salla paalutti.
Salla myös muistutti, että vaikka äärioikeiston disinformaatiokampanjoita tuetaan Euroopan ulkopuolelta käsin, ne syntyvät Euroopan sisällä.
→ Digitaaliset ympäristöt ovat keskiössä myös Suomen ensimmäisessä kansallisessa Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmassa.
Onko turvallisuuskeskustelussa syytä korostaa nuoria?
Keskustelussa sivuttiin myös nuorten roolia rauhanrakentajina. Europarlamentaarikko Sallan mielestä nuorten pitäisi ottaa rohkeasti osaa turvallisuuspoliittiseen keskusteluun eikä korostaa liiaksi, että he eroavat muista ihmisryhmistä.
– En pidä nuoria marginaalisena ryhmänä. He ovat aktiivisia osallistujia yhteiskunnassa, eikä heitä kuuluisi erotella. Niin tekemällä vain annetaan mielikuva, että nuoret ovat sivussa, Salla sanoi.
Tammekann puolestaan pohti yhteiskunnallisen keskustelun ja politiikan yhteyttä mielenterveyskriisiin, josta kärsivät eritoten nuoret.
– Monien nuorten on vaikea nähdä, että politiikalla olisi heille mitään annettavaa. Minuakin huolestuttaisi saada lapsi vaikkapa vuonna 2035, sillä pelkään nuorten ihmisten puolesta.
→ Viime vuoden lopulla toteutetussa kyselyssä oli 60 prosenttia nuorista vastaajista arvioi, että turvallisuustilanne on viiden vuoden päästä nykyistä huonompi.
Rauha kytkeytyy jälleenrakennukseen
Pättikangas halusi kuulla panelistien ajatuksia myös sen suhteen, onko rauhan käsitteelle tarvetta turvallisuuden rinnalla. Tammekann vastasi, että turvallisuuskeskustelu on militarisoitunut Venäjän suurhyökkäyksen alettua, ja rauha saatetaan sekoittaa antautumiseen.
– Meidän täytyy kuitenkin keskustella myös sodanjälkeisestä ajasta. Sodassa ihmiset radikalisoituvat, joten emme saa unohtaa rauhaa, Tammekann painotti.
→ Tämä on tunnistettu myös YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmassa, jossa käsitellään esimerkiksi aseistariisuntaa ja uudelleen integroitumista yhteiskuntaan.
Webinaarin järjesti Nuorisoala ry yhdessä Itävallan kansallisen nuorisokomitean BJV:n kanssa. Tapahtuman rahoitti Euroopan unioni.
Teksti: Lotta Tuominen
Aura Sallan kuva: Ahu Yigit